Ajoituksen mestarit
Helsingissä koettiin taannoin kiekkoillan kliimaksin huipentuma kotijoukkueen iskiessä voittomaalin ottelun viimeisellä sekunnilla. Tarkempaa ajoitusta ei voisi juuri kuvitella. Ja ajoituksestahan koko kiekkopeli on kiinni. Jouhevaan ylivoimaan tarvitaan paitsi sopivaa kätisyyttä myös oikeaa ajoitusta sulavan liikkeen lisukkeeksi. Yhtä hyvin voitaisiin kai sanoa, että päätykiekkoa on turha heittää ristikulmaan, jollei kulmaa kohti polkevalla laiturilla ole täysi vauhti päällä vastustajan siniviivalla.
Ottelutapahtuman onnistuminen vaatii myös tarkkaa ajoitusta. Aina ei ”kätisyys” osu kulisseissakaan kohdalleen ja ajoituskin saattaa tökkiä. Silloin huolellisesti suunniteltu näytelmä saadaan yskähdellen käyntiin. Katsojalla kaikki lähtee liikkeelle hallille saapumisesta. Myöhästypä viisi minuuttia ja saat hakea parkkipaikkaa kaksin verroin kauempaa, seisomakatsomossa parhaat paikat on miehitetty ja jonot kioskeihin ovat puolen käytävän mittaiset. Entäpä erätauot. Pienen varaslähdön erätauolle ottavat riskeeraavat kenties jonkun huipputilanteen, mutta nauttivat erätaukotarjoilusta ilman jonottamista. Mattimyöhäiset kuluttavat erätaukonsa jonoissa ja missaavat puolestaan kenties seuraavan erän alun. Ajoituksesta se on tämäkin kiinni.
Toimitsijapöydällä olevaa nappia painamalla lähtevät kellot niin Pelicans pukukopissa, valmentajien huoneessa kuin klubiravintolan katossa tikittämään kohden nollaa kahdeksaantoista minuuttia ennen ottelun/erän alkua. Pelicans - ottelutapahtuma alkaa vyöryä todenteolla eteenpäin seitsemää minuuttia ennen H-hetkeä. Pelaajien videoesittely pyörähtää tällöin pimennetyssä Isku Areenassa käyntiin. Kahta minuuttia myöhemmin pomppaavat jäälle Pelicans Cheerleaders ja Pekko Pelikaani. Kotijoukkueen maalivahti iskee ensimmäiset luistimenpiirrot jäänpintaan tasan kolme minuuttia ennen ottelun alkua. Vierasjoukkueellekin soitetaan kelloa pukukoppikäytävällä sen merkiksi, että kohta mennään. Huolellisesta valmistautumisesta huolimatta joskus joku ruutu pettää. Hallin vahtimestari sytyttää mainosvalot liian aikaisin, liekinheittimestä loppuu polttoaine, tai sitten vierasjoukkue vitkuttelee jäälle tullessaan. Esinäytöksen ilmapallosta on silloin ilmat poissa. Sisääntuloshow yskii.
Eritoten vierasjoukkueen vitkuttelusta on tullut maanvaiva. Vierailija ei kaiketi halua olla osana kotijoukkueen alkushow’ta? No, eihän se sen osa toden totta olekaan. Pahimmillaan käy kuitenkin niin kuin kävi taannoin ottelussa Ilvestä vastaan. Vierailijoiden kellot kävivät eri aikaa Isku Areenan kellojen kanssa ja Pelicans pelaajat olivat jo omassa vaihtoaitiossaan odottamassa Ilveksen pelaajien vasta lompsiessa laiskasti jäälle. Lahtelaiskellojen edistäessä tamperelaiset elivät ilmeisesti sekunnilleen satelliittikellon mukaan. Tuomaritkin jo kiristelivät hampaitaan ihmetellen vierasjoukkueen vitkuttelua. Ottelun esinäytös oli samalla mennyt ajoituksen petettyä osin mönkään. No tästä lähtien kellot tarkistetaan sekunnilleen samaan aikaan ja viivyttelijää uhkaa pelin viivyttämisestä tuomittava kahden minuutin rangaistus.
Tuon taukokellon napin painamisen muistaminen on muuten yllättävän työlästä. Ainakin allekirjoittaneelle. Nurmisen Pasi joutui muistuttamaan minua asiasta niin usein, että lopulta kyllästyttyään muistamattomuuteeni Nupe joutui keksimääni asialle jonkun ratkaisun. Nupe lisäsi Pelicans pelaajien kokoonpanolistaan maalivahtien nimien yläpuolelle paksunnetun ja korostetun tekstin minua varten: Ili, muista painaa nappia ! Tuo kehotus minun on syytä muistaa, sillä siitähän se kaikki on kiinni, ajoituksesta. Joskus olen ollut liiankin hyvin hereillä. Tuomarit huiskuttavat kohden toimitsija-aitiota aina ennen erän alkua varmistaakseen, että kaikki on kunnossa erän alkamista varten. Tapanani on ollut morjestaa tuomareille takaisin yhdessä muiden toimitsijoiden kanssa. Eräässä hiljattain pelatussa ottelussa tuomari viittasi perinteiseen tyyliin kohden toimitsijoita. Morjestin vastaavasti hänelle takaisin merkiksi siitä, että hereillä ollaan, joten anna mennä vaan. Ja kiekkohan tippui saman tien jään pintaan. Erätaukoa oli kylläkin jäljellä vielä kaksi sekuntia, joten se erä kesti sitten sillä kertaa kaksi sekuntia liian pitkään. Sain siitä leikkimielisen morjestelukiellon tuomareille ja perinteisesti tuollaisesta mokasta kai kuuluu tarjota korillinen janojuomaa erotuomarikerhon pikkujouluun. Joten sellaisen tulen toimittamaan ilman eri käskyä.
Ili Varmavuo