kiekko

Jääkiekon fanikulttuuri on voimistumassa pikku hiljaa Suomessa. Jokaisella liigajoukkueella on oma rekisteröitynyt fanijoukkonsa. Hämeenlinnan Sikakatsomo- termi on tuttu vähääkään jääkiekkoa seuraavalle, vaikkei tuon sanan sisältö sitten useimmille meistä täysin avautuisikaan. Virallisesti  HPK:n fanijoukko tottelee kuitenkin nimeä Ritarikunta. Kalpan tekemisiä seuraa Musta Verkosto, Jokereita kannustaa paitsi Ultras myös Eteläpääty, Kärppien vieraspeleissä äänekästä mökää pitävät Etäkarpät, Pelicansin koti-ja vieraspeleissä tunnelmaa pitää yllä paitsi Pelicans Fanclub myös Ääriliike jne.

Perinteisen kannustamisen lisäksi fanijoukot ovat ottaneet tehtäväkseen katsomotaiteen luomisen. Siis minkä? Luit aivan oikein. Katsomotaiteen. Katsomotaidetta voi mielestäni olla yhteneväinen asustus siinä missä poskeen kasvoväreillä maalattu seuran logo. Katsomotaiteelle yhteistä on kuitenkin seuran värien tunnustaminen. Värikylläisyys on Tifojen valtti. Tifo - tarvikkeita voivat olla myös seuran väreillä koristellut liput, kaulaliinat, maalatut lakanat tms.

Suuressa mittakaavassa toteutettua kannattajien järjestämää koreografiaa kutsutaan siis Tifoksi. Sana on lyhennys italialaisesti kantasanasta tifosi = kannattajat, mutta lyhennetyssä muodossaan Tifo se käsitetään siis ”katsomotaiteeksi” .

Jokainen meistä on törmännyt Tifoon ainakin TV:n välityksellä. Katsomotaidetta on siis se tilanne kun kaikki katsomossa olevat  nostavat yhtä aikaa esim.  päänsä päälle heille jaetun paperinpalan. Kaukaa katsottuna/kuvattuna tuosta paperipalamosaiikista muodostuu sitten jokin sana tai tarkkaan harkittu kuvio. Isojen urheilukilpailuiden avajaisissa tai jalkapallo-otteluissa edellä kuvattu Tifo nähdään usein.

Tifot ovat rantautuneet myös Suomeen ja myös kiekkohalleihin. Jokerifanit toimivat käsittääkseni tässä asiassa uranuurtajina, mutta ilmiö on leviämässä pikku hiljaa myös muualle. Onnistuakseen koko hallissa järjestettävä Tifo vaatii kuitenkin jokaisen katsojan osallistumista. Olen nähnyt tällä kaudella Suomessa kaksi suurta Tifoa. Ensimmäinen Tifoista järjestettiin Raipen paidan nostajaisissa Tampereella. Istuimille etukäteen jaetuista paperinpaloista muodostui upeasti sana Raipe, joka kiersi hallia. Sen saattoi nähdä tuntia ennen peliä, kun kukaan ei ollut vielä halliin saapunut, mutta sitten kun hallintäyteisen yleisön olisi pitänyt nostaa paperinpalat suorille käsille juhlakalun astellessa sisään jokin meni mönkään. Välinpitämättömyyttään osa  katsojista ei vaivautunut nostamaan paperia kasvojensa eteen ja näin ollen Tifo onnistui vain tyydyttävästi. Vielä karkeampi esitys nähtiin viime perjantaina Lappeenrannassa . Saipa Fanit olivat nähneet tuntien vaivan jakaessaan paperipalat jokaiselle katsojalle tarkoin määrätyn suunnitelman mukaan. Toista päätyä koristi upea lippulinna ja kaukalon levyinen banderolli. Mitä tapahtui joukkueiden luistellessa jäälle? Fanit hoitivat osuutensa kympin arvoisesti. Koko toinen pääty leimusi Saipan väreissä lippulinnan huojuessa. Suurin osa istumakausikortin omaavista katsojista lipitti kuitenkin vielä kahvia käytävillä. Tifo meni tältä osin täysin persiilleen. Yrityksestä ei lappeenrannan fanijoukkoa voi kuitenkaan syyttää. Täysin onnistuessaan hallia olisi kiertänyt komeasti keltamustalla teksti 1948 ja 60 v. Katsomotaideteos siis lässähti osin pannukakuksi siksi, että osa katsojista suhtautuu ilmeisesti näihin yhteisiin tempauksiin ylimielisen vähättelevästi asenteella ”no minä en nyt ainakaan heiluta mitään paperia ”. Tiedottamisesta asia ei ainakaan ollut kiinni. Jokaisessa katsomolohkossa oli paikalla fanien edustaja, joka antoi tarvittaessa ohjeita kädestä pitäen. Niin ikään paikallislehti oli uhrannut palstamillimetrejä päivän lehdessä asiasta kertoakseen.

Itse en voi ymmärtää meidän suomalaisten mentaliteettia ja huonoa käytöstä näissä tilanteissa. Me nautimme katsomotaideteoksista  nähdessämme niitä, voivottelemme ja itkemme oman katsomokulttuurimme vaitonaisuutta ja värittömyyttä. Samalla me kuitenkin työnnämme päämme pensaaseen, kun joku pyytää meitä osallistumaan moiseen. Hyi meitä.

On Tifoja muuten Lahdessakin nähty. Soihtuja on poltettu oikein luvan kanssa ja muutakin katsomotaidetta on esitetty. Suomen oloissa pidän katsomotaiteena jo sitä, että koko katsomo pyörittää kannustusliinoja yhtä aikaa. Muistattehan. Niitä liinoja, joita jaettiin katsojille viime kevään Playoff- otteluissa. Aluksi liinat pyörivät Lahdessakin ujosti ja arasti siellä täällä. Mutta kaikkien havahtuessa siihen, että Hei täähän on mukavaa, alkoivat samaiset liinat pyöriä pelin loppua kohden jo vimmatusti. Se on sitä yhteisöllisyyttä. Se on sitä kiekkokulttuuria. Pidetään ystävät siitä hyvää huolta ja silloin kun Lahdessa järjestetään ensimmäisen suuri Tifo, ollaan silloin kaikki mukana remmissä. Eiks joo?

Ili Varmavuo